Viikonloppuna olin tutuissa maisemissa Savossa, siellä missä kuljin 1,5v 3Dream-valmentajan opinnoissa. Nyt lähdin syventämään yhtä osa-aluetta; mindfulnessia, tällä kertaa tanssien!
Syvennytään muutaman sanan verran tuohon mindfulnessiin. Mindful – mieli täynnä; noin niinkuin suoraan suomennettuna. Vaan kelläpä ei olisi useinki mieli täynnä?
Itsestäni tunnistan sen kun to-do-lista kasvaa ja kasvaa, ja kokoajan päässä surraa. Sen hetken kun sitten ei, sen hetken ku keskityn leffaan tai kirjaan, havahdun että olet kattellu jo tovin, tai lukenu useamman sivun enkä muista ollenkaan mikä on kupletin juoni. On pää vähä liian täynnä. Että mikä järki tätä on vielä lähte täyttämään lisää! Pitäis poistaa tarpeettomia tiedostoja jotta uutta mahtuu kovalevylle.
Jos kuitenki avataan vähä tuota mielen täyttämistä. Mieli on täynnä asiaa, se jo todettiin, mutta entäpäs jos täyttäisin sen uudella tavalla. Uudella keskitymisellä johonkin mikä katkasee sen arjen ja surinan. Tätä on mindfulness, täytetään mieli jollain, mikä nollaa kierroksia. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa omaan mieleen ja kehoon keskittymistä.
Lyhyt ja yksinkertainen harjoite;
Ota hyvä asento, istu persluillas (ne mitkä menee näin keväällä polkupyöräkauden alkaessa kipeiksi… ), aseta selkäranka suoraksi, ja pää sinne huipulle rentona. Ala hengittää nenän kautta sisään, ulos, sisään, ulos. Aivan omaan tahtiin. Tarkoitus ei ole muutta hengitystä, hidastaa sitä tai tehostaa. Hengität omaan tahtiin, mikä Sinusta hyvältä tuntuu, ja keskityt siihen. Jos hyvältä tuntuu, voit sulkea silmäsi. Keskity nenään, keskity siihen mielikuvaan miten nenäkarvat heiluvat tuulessa, jep, siellä tunnelissahan tuulee. Eli miten karvat taipuvat sisään kun hengität sisään, ja taipuvat ulos, kun hengität ulos. Uudelleen ja uudelleen. Keskityt ainoastaan tähän. Mikäli huomaat ajatuksesi karanneen, totea se vaan lempeästi, asiaa millään tavalla arvostelematta ”kas, tämmönen ajatus” – työnnä se mielikuvassa vaikkapa taivaalla kulkevaan pilveen joka vie sen pois, tai sulje se tärkeiden ajatusten rasiaan jossa se on tallessa. Palaa tuohon tuulitunneliin, omaan nenääsi. Keskityt vaan siihen. Noihin karvoihin jotka taipuvat edes takaisin. Minkä väriset ne on? Millainen niiden pinta on? Kuinka pitkiä tai lyhyitä ne ovat? Kasvata mielikuvaa, keskityt vain niihin.
Jo 1-2 minuuttia antaa aivoille täydellisen tauon surinasta. Kokeile.
Noh, mitä tarkoittaa kun tähän itseensä keskittymiseen lisätään tanssi, liike, sykkeen nousu ja sen rauhallinen tasaaminen. Mukava hikoilu sillä vahvuudella kuin sinä haluat.
Tanssillinen mindfulness – mielen hiljentäminen liikkeen avulla.
Onneksi pääsin kouluttajamme Hilkka Toivasen kurssille. Hilkka on vuosikymmenet opiskellut uutta ympäri maailman, ja nyt yhdistänyt tähän kurssiin 4 eri tanssia, 4 eri ajatusta ja poiminut omat parhaat kokemuksensa niin musiikin kuin liikeenkin puolesta.
Tanssillinen mindfuness on tanssia, missä vääriä askeleita ei ole. Tämä ei ole paritanssia, vaan tanssia itsensä kanssa. Tanssia missä keskitytään 100% itseensä, aivan niinkuin tuossa hengitysharjoituksessa. Tässä tanssissa jokainen tanssii itselleen, keskittää ajatuksensa sisäänsä ja antaa musiikin viedä, keho tietää miten pitää liikkua. Ennen tanssia annan ohjauksen, missä kerrotaan tanssin aikana tehtävät mielen harjoitteet. Ohjaajana annan myös esimerkkiä kuinka liikkua, tanssista riippuen ohjaan käsiä tiettyyn liikkeeseen ja jalkoja asekellukseen, mutta tämä ovat vain esimerkkejä. Sinä tiedät, mikä sinusta hyvältä tuntuu ja kääntää oman ajatuksesi vahvimmin sinuun itseesi. Näissä tansseissa mielikuvilla on suuri vaikutus, mielikuvalla ja ehkä jopa tarinallistamisella ajatus saadaan pysymään sinussa itsessäsi. Musiikki on valittu niin että sen vaihtuessa, ohjattu liike lähtee viemään kehoasi kuin itsestään! Jokaisen sulkiessa silmänsä, kääntäessä ajatuksensa itseensä, katoaa myös mahdollinen kainostelu.
Kukaan ei katso, jokainen keskittyy itseensä. Aina.
Tätä tanssia pystyy tanssimaan kuka vaan. Tätä tanssia on tanssittu jo kotona 8vuotiaan poikani kanssa. Tätä tanssia ja mielen keskittymistä voi tehdä vaikkapa tuolilla istuen, jos kunto ei jaloilla tanssahtelua enää salli. Tämä sopii siis aidosti taaperosta-vaariin ja mummuun. Musiikki ja liike ei katsoo ikää, eikä kuntoa. Mielen liike ja keskittyminen on tärkeintä. Jos siis tuntuu että sinulla ei ole rytmitajua, tai fyysinen kunto on huono, haluaisit ehkä liikkua mutta omaa liikuntamuotoa ei ole vielä löytynyt. Toivon todella, että tulet kokeilemaan.
Noh, mitäpä sain? Miltä minusta tuntui tanssia?
Kun pääsin ”mie vielä mokaan tämän, ompa noloa, ei hitto mie mitään askeleita osaa”-ajatuksestani eroon, ja keskityin iteeni, noihin annettuihin ohjeistuksiin ja mielikuviin, meni 35 minuuttia tanssia kuin siivillä. En todellakaan miettinyt mitään muuta. Pää tyhjeni täysin, ja kun tanssin jälkeen sai hetken pötkötellä lattialla, itteään kooten, meni hetki että ajatus otti tästä todellisuudesta edes kiinni. Musiikki vei, kävin vaikka missä kaukaisissa maissa itseni kanssa ja nautin liikkeestä. Tanssin jälkeen oli kertakaikkisen raukea olo.
Maailmalla leviää trendi missä kaupunkien puistoissa vedetään erilaisia mielen hyvinvointia lisääviä liikuntamuotoja. Yksi kuuluisimmista on idästä tullut taiji-laji missä liikkeen avulla pyritään rentouttamaan keho ja mieli. Kun Savossa kerta opiskeltiin, heitettiin idea että eiköhän Kuopion torilla vedetä ensi kesänä tanssillista mindfulnessia! Oliskohan Lappajärven rannoilla moisiin tulijoita?! Toria ei ole, mutta jos tässä nurmikentällä, aivan veden rajassa, illan pimetessä, kynttilöiden valaistessa ympäristöä, hyvän musiikin soidessa?
Eheyttävän tanssin ilta etsii paikkaansa kalenterissa, samoin tanssillisen mindfulnessin ilta.
Tälläisen illan voin vetää myös yksitysryhmälle, syntymäpäivillä, kokouspäivän lopuksi, polttareissa tai vaikkapa naistenillassa. Tämä on hyvä kaveri jo viimekesänä aloittamilleni mindfulness-melonnoille.
Ratiomies Murosen Karin sanoin; aaa että. <3